Arvontamuistutus

Muistathan käydä ottamassa osaa arvontaan! Arvonta löytyy sivupalkista. Vielä ehtii mukaan!

Keskiviikko - viikon rajapyykki?

Viikko on vierähtänyt tosi nopeasti. Taas ollaan keskellä työviikkoa jo. Minua alkaa väsymys painaa  tässä vaiheessa, kun edellisen viikonlopun muutto- ja maalaushommat rasittivat yllättävän paljon. Maanantain koulutuspäivä Helsingissä oli sekin väsyttävä, sillä aikainen lähtö ja tavallista myöhemmin kotiintulo tuntuvat kyllä tässä iässä jo vähän enemmän kuin nuorena... Koulutuksen sisältö taas oli antoisa, eikä siellä päivä tuntunut pitkältä, mutta ne reilun tunnin matkat kumpaankin suuntaan pidensivät päivää aika lailla.

Eipä sillä, kivahan se on, kun on touhua ja asiat etenevät. Väsyttävää on mielestäni vielä enemmän se, että tietää töiden odottavan, eikä saa mitään aikaiseksi! Heti, kun saan tehtyä jotain, olen tyytyväisempi ja iloisempi. Minua ei sittenkään ole luotu laiskottelemaan. Tekemättömät hommat ahdistavat, tekiessä mieli lepää ja olo tyyntyy. Tekeminen voi olla pyykinlajittelua, sukankutomista tai vaikka kirjan lukemista, mutta kunhan teen jotain, olen tyytyväinen.

Ihanneoppilas luokan ikkunalla...

Blogin suhteen olisi paljon fiksattavaa, sillä huomaan, että kuvaamista olen tehnyt liiankin vähän viime aikoina. Pitäisi myös viritellä muutamia mainosjuttuja ja yhteistyökuvioita, mutta jotenkin vaan ei ole nyt riittänyt aika. Välillä ei riitä energiakaan...

Vuorokauden tunnit ovat kortilla, eivätkä koskaan oikein tunnut menevän siihen tavoiteltavaan 8-8-8 -kaavaan. Tiedättehän, sanonnan, että ihmisellä pitäisi olla 8 tuntia hyvää työtä, 8 tuntia hyvää vapaa-aikaa ja 8 tuntia hyvää unta vuorokaudessa. Se olisi se ihannetila, johon pyrin. Työpäivien pituus minulla vaihtelee kyllä, mutta ajattelen tuota keskiarvona. 4 tuntia työpaikalla ja sitten kotona kokeiden ja vihkojen korjauksia, yhteyksiä vanhempiin, tuntien suunnittelua, materiaalihankintoja yms. Vapaa-aikani on pääsääntöisesti hyvää. Harrastukset ja koti kuuluvat siihen osioon. Mutta uni taas puolestaan jää lähes aina liian vähäiseksi. Ehkä viikonloppuna saan tuon 8 tuntia nukkua, arkena jää usein 6 tuntiin. Liikunta ja terveellinen ruokavalio auttavat ainakin minua jaksamaan. Lisäksi olen antanut periksi päiväunien tarpeelleni ja nukun usein pienet (tai aika suuret...) päiväunet. Eikä se vaikeuta yöunille pääsyä. Ehei, siitä se ei ole kiinni, vaan siitä, että venytän päivää illalla lähelle puolta yötä ja nousen kuitenkin jo kuuden maissa joka aamu.

Levottomampi oppilas, joka ei kauaa pysy asennossa...

Nyt kuitenkin alan suunnitella kuvaamista, sillä esim. tammikuun kuvat oman pihan näkymistä puuttuvat vielä. Ulkona pyryttää niin, ettei sinne mahdu sekaan millään!

Mukavaa keskiviikkoiltaa kaikille!

... and that's who I am, part 1

Tätä haastetta on pyörinyt blogeissa ja sitä on kehotettu kokeilemaan, joten tässäpä kuvat, jotka ainakin kuvaavat minua:

 

 

Tässä ensimmäinen satsi! Näistä löytyy niin paljon vaihtoehtoja, että taitaa tulla vielä part 2.

 

Ikeaa käytettynä?

Löysin Aeki -sivuston, jonka kautta myydään tai ostetaan käytettyjä Ikean kalusteita. Oletteko käyneet kurkkaamassa, mitä kaikkea sieltä löytyy? Itse laitoin sinne ilmoitukset muutamasta jutusta, joita haluan kotiini hankkia. Ilmoitus ehti varmaan viikon olla siellä, kun sain jo viestiä eräältä ihmiseltä, jolla oli myynnissä juuri haluamani Hemnes-yöpöydät! Joskus käy tuuri, sillä tämä myyjä löytyy vieläpä kohtuullisen läheltä, naapurikunnan puolelta tosin.

Kuva: Ikea

 

Lisäksi etsin vielä Förhöja-lokerikkoa, jota ei enää löydy Ikean valikoimista. Ilmeisesti aika moni muukin tykkäisi siitä, sellaisen kuvan olen saanut...

Kuvahaulla Googlesta...

 

Jos siis jostain löytyy ylimääräinen tällainen, myykää ihmeessä minulle!

8-laatikkoinen Hemnes lipasto

 

Tällaisenkin vielä ajattelin makuuhuoneeseen laitella. Se voi olla uusi tai hyväkuntoinen käytetty.

 

Meillä on meneillään melkoinen mylläys, kun kuopus muutti kotoa ja hänen huoneensa vallattiin. Siitä tulee siis yhdistetty vierashuone/isännän työhuone. Perhonsidontavehkeet muuttavat sinne, samoin sadat kalastuslehdet ja perhokirjat. Kitarat ja vahvistimet muuttavat sinne myös.

 

Huoneessa on suhteellisen tuoreet maalit, värinä vaaleanharmaa ja yhdellä seinällä pikkuisen tummempi harmaa. Sinne tarvittavat kalusteet löytyvät jo meidän huushollista. Laitan kuvia, kun saamme tilan sellaiseen kuntoon, että sitä kehtaa edes kuvata. Ennen ja jälkeen kuvat? hmm...

 

Mukavaa tiistai-iltapäivää kaikille!

 

 

Blogikirppis -välilehti

Tekaisin tuossa vielä äkkiä uuden välilehden, johon laitan blogikirppistä silloin tällöin. Vielä en ole sinne mitään ehtinyt päivitellä, mutta vinkkaan kyllä täällä etusivulla sitten, kunhan siellä jotain nähtävää on!

Remontti- ja muuttokiireitä

Olenpa taas kiireinen bloggaaja, kun en ole moneen päivään mitään järkevää postausta ehtinyt tuottaa! Nytkin poikkesin vaan pikaisesti kertomaan, että maalaus Poikasen asunnolla jatkuu. Myöhemmin tänään sitten luvassa tavaroiden roudausta, nopea siivous ennen sitä ja sitten annamme Poikaselle rauhan oman asuntonsa kuntoon laittamiseen.

Illalla toivon mukaan ehdin myös koneelle. Muutama postauksen aihe pyörii mielessä ja arvonnastakin pitäisi ehtiä muistutella taas! Linkittäkäähän ahkerasti arvontaani, jotta muutkin löytävän Mummulaan!

Ihanaa sunnuntaita, ihanat naiset! (Oletan, etteivät miehet tätä kuitenkaan lue...)

Blogikirppistä suunnitteilla

Mitäs olette mieltä näistä blogeissa tapahtuvista kirppismyynneistä? Ajattelin itsekin kokeilla sellaisen kautta myydä muutamia huonekaluja. En ole koskaan tällaista myyntiä harjoittanut, mutta ostajana olen ollut moneen kertaan.

Kannattaisikohan laittaa blogikirppistä varten oma välilehti Mummulaan, vai tekisinkö kokonaan erillisen blogin sitä varten. Linkkiä tietenkin sitten siihen Mummulan etusivulle, josta sitten suoraan pääsisi kirppikselle. Onkos teillä kokemusta, kumpi toimii paremmin?

Paavon lempipaikkoja on pieni nukensänky...

 

Kiirettä on pitänyt viime päivinä, sillä kuten jo aiemmin täällä kerroinkin, Poikaseni muuttaa kotoa. Olemme siivonneet ja pesseet seinät soodalla, sekä teippailleet valmiiksi listat, pistorasiat yms. Tänään alkaa sitten maalaus! Onneksi seinät olivat perussiistit, eikä pohjatöihin mennyt kauaa. Lauantaina uskoisin sen olevan valmista sitten. Seinistä tulee ns. maalarinvalkoiset, joten ne pysyvät siten aika neutraaleina. Väriä löytyy sitten matoista, verhoista ja muusta sisustuksesta. Olohuoneeseen tuleva Ikean punainen PS-kaappi on esimerkki sisustustyylistä, josta Poikanen tykkää. Äiti häärää tietenkin innolla mukana, joten saapa nähdä millainen kämpästä tulee!

 

 

Arvontaa, arvontaa

Toisen arvonnan aika on viimein koittanut! Pitkään mietin sopivaa palkintoa ja yhteistyökuvioita, mutta päätin kuitenkin nyt arpoa tämän kiinnostusta herättäneen valokranssin, jonka tein tuossa joululoman aikaan. Minulla sellainen on ikkunassa pimeään aikaan, vaikka joku saattaa mieltään sen joulukoristeeksi. Kranssi antaa tunnelmallista ja lämpöistä valoa, joten minusta se on kiva jo syksyn pimeinä iltoina. Keväällä, kun illat valostuvat, muuttaa minunkin kranssini komeroon kesäksi.



Voit käyttää tätä kuvaa linkitykseen. Kuvan laatu ei ole hääppönen, mutta eiköhän siitä näy, mistä on kyse...

Arvonnan säännöt ovat ne vanhat, tutut:

1 arpa kommentistasi

2. arpa kommentista ja liittymisestä lukijaksi tai lukijana olemisestasi.

3. arpa kommentista, lukijana olemisesta/liittymisestä ja linkityksestä omaan blogiisi.

+ 4. ekstra-arpa vielä niille, jotka käyvät tykkäämässä Mummulasta Facebookissa tai kuuluvat jo tykkääjiin.

Arvonta-aika alkaa nyt ja päättyy 1.2.2013 klo 24.00. Onnea matkaan osallistujille!

Beauty Of Life arpoo

Törmäsin jossain blogissa tähän arvontaan ja kävin tutustumassa Beauty Of Life -blogiin. Tykästyin ja tietenkin myös arvontaan halusin mukaan! Huomiseen klo 21.00 asti voit vielä osallistua!

Muutenkin kannattaa käydä lukaisemassa!

Astioitani, osa 1

Olen tässä viime päivinä kovasti pyöritellyt astioitani, joita löytyy aika lailla monenlaisia... Jotkut ovat rakkaita ja mieluisia, jotkut vaan ovat. Erityisesti siksi nämä astia-asiat ovat nyt pinnalla, koska poikani (se kuopus) muuttaa lähiviikkoina omaan kotiinsa ja saa toisten sisarustensa tapaan mukaansa myös kotoa astioita. Tietenkin läpi on käyty myös pyyhkeet, lakanat, matot, valaisimet yms.

Tästä innostuneena aloin miettiä, mitkä ovat niitä rakkaita aarteita, joista en luovu. Tässä niistä ensimmäinen postaus. Mieleeni nousivat kesäiset Pentikin Linnea-astiat, joista on kiva tarjota kahvia ja vaikka raparperipiirakkaa vieraille takapihan varjoisella terassilla. Nyt terassi peittyy lumeen, mutta ainahan voi haaveilla tulevasta kesästä tai muistella niitä menneitä.

Linnea, Pentik

Minulla on sarjaan kuuluva kannu, kapea ja korkea malliltaan. Siihen sitten vaikka marjamehua tarjolle. Lisäksi minulla on mukeja 6 kpl, neliskanttisia lautasia 6 kpl, tuollainen pikkukippo esim. vaniljakastikkeelle ja vuoka/tarjoiluvati.

Vuoka sopii myös tarjoiluun. Linneaa oli aikoinaan myös kankaana saatavissa.

Kirppikseltä löysin palan tuota Pentikin Linnea -kangasta tyynynpäällistä varten. Tänään taidan sen ommella surauttaa, samalla kun teen poikaselle tyynynpäällisiä vähän miehekkäämmistä kankaista.

Tätä sarjaa myytiin kesällä joskus tässä 2000-luvulla, en muista vuotta. Se ei kuulu tietääkseni Pentikin tuotantoon enää. Kuvioaihe on kesäisen raikas ja sopii helposti yhdisteltäväksi valkoisiin astioihini. Siitä on olemassa myös sinisellä kuviolla oleva versio. Onko tämä sarja tuttu teille?

Dove Pure & Sensitive

Tässä joulun tienoilla pääsin viimein kokeilemaan Buzzadorin hommaa. Sain ensimmäisenä buzzattavakseni Doven uutuuden, Pure & Sensitive -nimisen herkälle iholle tarkoitetun kosteusvoiteen. Innolla aloin sitä käyttää ja jakelin ystävilleni ja muutamille sukulaisillekin näytteet.

Tästä tuotteesta löytyy juuri oman, talven kuivattaman ihoni kaipaamaa hoitavuutta! Iho jää suihkun jälkeen pintakuivaksi ja näyttää helposti uloskin päin kuivalta ja karhealta. Dove tekee siitä kuitenkin ihanan joustavan ja pehmeän, oikein tehokosteutetun tuntuisen.

Testausta tehneet ystävät ovat myös tykänneet. Kahdella heistä on hajusteille kehittynyt yliherkkyys, joten Doven herkälle iholle tarkoitettu koostumus sopi myös heille. On tärkeää, että saatavana alkaa vähitellen olla myös näitä ilman hajusteita ja alkoholia olevia tuotteita niin paljon, että niissäkin on oikeasti valinnan varaa. Tämä on kuitenkin ehdottomasti kokeilemisen arvoinen, vaikka ei kummempia allergioita tai muita olisikaan. Syväkosteuttava kosteusvoide voi meille ns. normaali-ihoisillekin olla enemmän kuin tarpeen näin pakkasilla ja lämmityksen pauhatessa!

Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!



Asioilla on tapana järjestyä!

Aloin tässä tällä viikolla tiukasti hoitaa erilaisia asioita kuntoon. Sanotaanko vaikka näin, että olen kerännyt jo pidemmän aikaaa monenlaisia asioita "rästiin". Nyt jostain syystä sisuunnuin ja aloin niitäkin järjestellä. Ja niinkuin usein sanotaan, asioilla on oikeasti tapana järjestyä! Olen iloinen ja ylpeä siitä, että saan hommat kuosiin. Toivottavasti lähiaikoina tässä pääsen kertomaan isoja, iloisia uutisia! 

Koskamkuvien lisääminen ei taaskaan toimi, palaillaan kuvapuoleen huomenissa kunnon koneella... Joko joki tietää, mistä tämä Explorerin ja Bloggerin kuvienlisäysongelma johtuu?

Mukavaa keskiviikkoiltaa! Nyt vuorossa Jutta ja Superdieetit...

Salaahipuli?

Ostinpa espanjalaista tuontielintarviketta paikallisesta marketista. Kotona naurettiin sitten isännän kanssa tätä tuotelappua... Mikähän tää salaahipuli on? Alkupera Spain. Mun mielestä ostin salaattisipulia... Tuo salaahipuli voisi olla oivallinen nimi Muumilaakson asukille!

Sunnuntai-illan mietteitä

Alkuviikon inhottavissa fiiliksissä kirjoitin postauksen, jossa kerroin tilanteesta työpaikallani. Olen saanut aiheeseen liittyen valtavasti ihania, mieltä ja sydäntä lämmittäviä kommentteja. Kiitos siitä, että olen saanut jakaa sen kaiken kanssanne ja kiitos myötätunnosta, jota ole olette minulle osoittaneet. Se teki hyvää, kun teiltä sain neuvoja, mitä tehdä tilanteelle ja huomasin myös, että moni on elänyt vastaavanlaisissa tilanteissa ja todella tietää, miltä se tuntuu.

En anna tämän tilanteen minua lannistaa. Olen mielestäni ollut aina vahva ja rohkea, vaikkakin joku yrittää niitä ominaisuuksia jatkuvasti nakertaa, aivan kuten itsetuntoanikin. Minäpä en aio lannistua! Otan elämäni takaisin omiin käsiini ja teen siitä juuri niin hyvää, kuin sen pitää ollakin! Kukaan ei minua tästä tilanteesta pelasta, ellen auta itse itseäni, sen olen oppinut. Mitäpä näitä suremaan, eteenpäin on mentävä. Tämän kevään projektina onkin siis Henkkumaaria - oman itseni laittaminen henkisesti ja fyysisesti kuosiin. Elämän arkiset puitteet on myös saatava kuntoon, lähtien siitä, että arki rullaisi mukavasti ja sujuvasti. Harrastukset, työ ja lepo tasapainoon, ilman tunnostuskia omaa aikaa voi tässä elämänvaiheessa ottaakin, kun lapseni ovat kaikki aikuisia. Jos itse olen kuosissa, jaksan olla parempi äiti heille, mummu lapsenlapsille ja puoliso miehelleni. Ja mikä tärkeintä, uskon, että osaan vielä nauttia elämästäni uudella ja kypsällä tavalla.

Koti on projektini yksi osa-alue, sillä meillä on enemmän tai vähemmän edelleen vaiheessa tämän huushollin laitto. Sain juuri myytyä yhden aika isokokoisen työpöydän, joten makuuhuoneeseemme tuli hyvää tilaa. Sisustusta mietitään nyt täysin uusin silmin, kahden aikuisen ihmisen tarpeita vastaavaksi kodiksihan tämä on tarkoitus muuttaa. Tietenkin meillä on lapsenlapsille aina pedit olemassa, jos joku heistä tulee mummulaan yökylään. Oma lelukaappi, jossa lasten lelut ja kirjat ovat aina paikallaan odottamassa, on tärkeä pikkupojille. Pienellä prinsessalla on mummulassa vaneriset nukenvaunut ja oma matkasänky, jossa uni maistuu kohtuullisen hyvin.

Tästä pääsin onneksi eroon lauantaina!

Vaikeimpia tiloja ovatkin minun ompeluhuoneeni = järjetön kaaos, sillä tavaraa on aivan liikaa. Siellä on tulossa kesällä remontti, jossa seinäpinnat saavat uuden maalin. Sinne on tarkoitus myös uusia vähän käytännöllisemmäksi noita säilytysratkaisuja... Ikeaan, Ikeaan matka vie...

Askarteluhuone on myös ongelmallinen, sillä siitä on ikävä kyllä vaikea löytää tilaa, jossa voisin tehdä jotain askarteluhommiani. Sinne on raijattu jos jonkinlaista roinaa säilöön ja odottelemaan parempia aikoja, siirtämistä jonnekin, tuunaamista tms. Aionkin sen nyt raivata käyttöön ja jatkaa siellä työskentelyä uudella innolla!

Ja tätäkin on lisää luvassa kevään aikana! Ilmoittauduin taas harjoituksiin!

 

Hyvää sunnuntain myöhäisiltaa ja alkavaa uutta viikkoa!

Feeling blue - suu mutrussa

Tänään on ollut omituinen päivä! Olo on mennyt aamupäivän itkusekaisesta raivosta illan mukaviin fiiliksiin! Väliin mahtui mukavia asioita, kuten mm. puhelu, joka antoi toivoa tulevaisuuteen ja paikka valokuvauskurssilla! Suu on silti ollut mutrussa, kun olen miettinyt ja käännellyt asioita päässäni. Kiitos rakkaille blogiystävilleni, jotka antavat uusia voimia ja elävät mukana ylä- ja alamaissa (-mäissä myös!)


Tässä minä mutrusuu neljän vanhana...

Persona non grata

Tiedän, miltä tuntuu olla se, joka ei sovi joukkoon. Tiedän, miltä tuntuu jäädä ulkopuolelle. Jos sinut "vaietaan kuoliaaksi" yhteisössä, jos et saa ääntäsi kuuluviin, senkin minä tiedän. Olen ulkopuolinen, olen persona non grata.

Se sattuu, kun aamulla astut sisään yhteisiin tiloihin ja siellä istuu joukko työkavereita, joilla näyttää olevan hauskaa keskenään. Eihän siinä mitään, hauskaa saa ja pitääkin olla, mutta jos kukaan ei sen vertaa huomaa, että sanot huomenta, se sattuu. Kukaan ei vastaa, kukaan ei käännä päätään. Koska olen ilmaa, en ole joukon jäsen.

Jos käydään läpi yhteisiä asioita ja kukin saa pyytämällä puheenvuoron, on myös äärimmäisen nöyryyttävää olla se, joka on käsi pystyssä ilman, että vuoroa tulee... On vain laskettava vaivihkaa se käsi alas ja käveltävä pois. Tänään niin kävi taas. Ajattelin kävellä pois lopullisesti. Ehkä en kuitenkaan vielä nyt sitä tee. Menin ja hain uutta työpaikkaa! Jospa voisinkin kävellä ulos pää pystyssä! Jospa pääsisin pois täältä, enkä sanoisi lähtiessäni näille ihmisille mitään... Lähtisin suoraselkäisenä ja rohkeana, en katsoisi kertaakaan taakseni!

Tekisi mieleni vetäytyä kerälle, kuin kissa tai siili. Mennä sukkakoriin ja nukkua.

 

Voin hyvin ymmärtää kiusattua lasta tai nuorta. Tältä se tuntuu. Se tuntuu varmasti moninkerroin pahemmaltakin, sillä minähän olen jo aikuinen ja minulla on ihmisiä, jotka kannattelevat kuitenkin minua kaiken tämän keskellä. Minulla on perhe, lapset ja ystävät. Mutta silti se sattuu...

Keskittymisen aika

Pikkuhiljaa elämän arkinen kulku käynnistyy täällä mummulassakin. En tosin vieläkään ole päässyt omissa bloggauksissani siihen, mitä olen suunnitellut. Yhden päätöksen kuitenkin tein ja toteutin tänään. Poistin kaksi muuta blogiani, sillä mielestäni on nyt parempi åkeskittyä tähän tärkeimpään ja mieluisimpaan blogiini. En ole vieläkään myöskään ehtinyt kaikille vastailla, jota ovat kommenttia laittaneet. Enkä ole lukemisessakaan pysynyt oikein teidän ihanien ihmisten postausten tahdissa... Mutta tästä se lähtee!

Uusi kamera on kotiutunut, joten kuvien suhteen voipi olla luvassa parempaa. Ilmoittaudun huomenna järkkärikurssille, jotta opin hyödyntämään kamerani tarjoamia mahdollisuuksia paremmin. Kirjastosta on lainassa kamerakirjoja, joista tämän kansi aiheuttaa meillä pientä hilpeyttä...

Oi, mikä arvonta!

Meinasi ihan täysin käydä köpelösti, eli melkein missasin White&Freshin ihanan arvonnan! Osallistumisaika päättyy jo tunnin päästä, mutta äkkiä vielä mukaan White&Fresh arpoo yhden Humantool -satulatuolin! Kuvaa en näköjään saa jostain syystä siirrettyä, mutta käykää kurkkaamassa, jos ei ole tuttu. Olen testannut tätä messuilla kerran ja tykästyin kovasti.

No, näköjään Mozilla antaa lisätä kuvia, Explorer ei...

Kosmetiikkaostoksilla

Joulupukki toi tyttäreni sponssaaman lahjakortin Flow-kosmetiikkaan, joka toimii Hyvinkäällä, kauppakeskus Willassa. Olen pikkuhiljaa yhä enemmän siirtynyt luonnontuotteisiin, pyrkien jättämään kaikki keinotekoiset kosmeettiset aineet pois. Olen myös alkanut viihtyä yhä kevyemmässä arkimeikissä, sillä totuin pitämään meikin määrän pienenä ripsienpidennyksen aikana. Nyt ei ole pidennyksiä enää, mutta en silti käytä kuin mineraalimeikkipohjaa, poskipunaa, kulmaväriä ja ripsiväriä.

Tässä ostokseni!

 

Sain kolmenkympin lahjakortillani vaaleanpunaista kaoliinisavea, jota myös ruususaveksi kutsutaan.

Lisäksi ostin mineraalimeikkituotteista poskipunan ja huulienrajauskynän ja pikkuruisen huulirasvapurkinkin sain kortillani vielä! Kiitos tyttärelleni, ihana lahja!

 

Mutta vielä lisäksi tämä tytär, joka on kiinnostunut luonnonkosmetiikasta ja lisäaineettomista, itsetehdyistä tuotteista, oli tehnyt minulle aivan ihanaa ihovoidetta! Se sisältää shea-voita, e-vitamiiniöljyä ja kevyttä tuoksua. En ole kokeillut sellaisen valmistamista, mutta ymmärsin, että se on vaahdotettu jotenkin ja vaahtona purkitettu. Tämä voide on purkissa aika kiinteää, joten siitä täytyy lohkaista pieni "kimpale". Käsissä se lämmön vaikutuksesta notkistuu nopeasti ja imeytyy myös iholle pian. Minulla on erityisesti talvella kuiva iho, joten tämä se vasta ihana tuote onkin! Taidanpa opetella sen tekemisen itsekin, kun tämä alkaa aikanaan loppua!

Suloinen omppupurkki, jossa ihovoidetta sain

 

Itsensä hoitaminen kuuluu kai tähän alkuvuoden innostukseen, josta minä ammennan nyt kaiken irti. Jossain vaiheessa innostuksella on ikävä kyllä taipumus lopahtaa, mutta ehkä se tällä kertaa kestää ainakin kesään asti...

 

Huomenissa on jo perjantai, joten kolmen päivän työviikko on taisteltu!

 

 

10 kuvaa kesään

Tässä pari lumikuvaa joulukuulta, jotka meinasin tyystin unohtaa julkaista. Maisema muuttuu, lumi peitti kivasti pellot ja pensaikot. Nyt on satanut vettä, joten lumi hupenee silmissä...

Terveyttä ja pidempää ikää

Eikö lie terveys ja pitkä elinikä ole niitä asioita, joita me suomalaiset itsellemme ja lähipiirillemme toivotaan? Minun lähipiirissäni on ainakin sekä huomattavan pitkäikäisiä, että myös ikävä kyllä jo nuorena joukostamme poistuneita, joten tämä toivomus on yleensä se, mitä itselle ensiksi tulee mieleen. Uusi vuosi, tammikuun alku, on monelle alkusysäys uuteen harrastukseen, laihdutukseen tai koko elämätapojen remonttiin. Onko sinulle?

 

Itse aloitin elämäntaparemonttini viime vuoden alkumetreillä, tammikuun alussa. Käytössäni oli puolen vuoden ajan personal trainerin palvelut ja kävin aktiivisesti kuntosalilla, juoksumatolla ja myös ryhmäliikuntatunneilla. Kesälläkin olin paljon liikkeellä, enemmän ehkä ulkona, mutta myös salilla jaksoin käydä. Kunnes... Syksy toi mukanaan armottoman tulehduskierteen ja väsymyksen. Niin jäi liikunta aivan liian vähälle huomiolle, kun jatkuvasti oli meneillään antibioottikuuri tai jokin toipilasvaihe. Heti, kun se oli onnellisesti ohitettu, alkoikin kaikki alusta... Neljä kuuria, astmalääkkeet sitkeään yskään jne. Ei kivaa!

Arpavoittona saamani kirja terveydestä

Päätin antaa elimistöni toipua kunnolla. Olen nyt levännyt ja lukenut, lukenut, levännyt ja nukkunut. Mutta tänään se sitten alkoi taas! Olin salilla, ihan innoissani treenasin. Sitten päälle 45 min. infrapunasaunassa, jossa muuten luin Nettimartan kirjaa Yksityisetsivä Jenny Cottonista ja mäyräkoira Kepposesta. Se olikin mukavaa luettavaa, tykkäsin!

Tänään sattumalta alkaa vielä tuo Jutta Gustafsbergin uusi tv-ohjelma Liviltä, jossa ihmiset ovat puolen vuoden ajan parantamassa vointiaan ja pudottamassa painoaan. Siispä sitä katsomaan!

Kuva Iltasanomat.fi

Minulle elämäntaparemontti toi paremmat yöunet, kevyemmän olon, painokin laski kivasti ja kuinka ollakaan, jaksoin paljon enemmän touhuta kaikkea kivaa. Sitten se tavallinen romahdus, eli karkkia ja pizzaa, mutta nyt olen palannut oikeille raiteille... Kuinkahan moni muukin täällä blogistaniassa tekee samoin?

Uusi vuosi ja uudet kujeet

Hyvää uutta vuotta 2013 kaikille uusille ja vanhoille lukijoilleni! Kiva, että olette olemassa. Sehän on se tämän blogihomman suola, että saa yhteyksiä eri puolille, erilaisiin, toinen toistaan ihanampiin ihmisiin, joilla on uusia kivoja ideoita ja ajatuksia. Ja toisaalta, niinkuin olen jo todennut aiemmin, voi täältä löytää samalla tavoin ajattelevia, sielunsisaruksia, kuten sanotaan!

Loma on mennyt nopeasti ja oikeastaan todellakin vaan lomaillessa. Olen virkannut mattoa ja tehnyt sen ennen joulua aloittamani valokranssin valmiiksi. Muuten olenkin vaan lueskellut ja lepäillyt, nauttinut lomasta kotona. Puhelinkin oli poissa päältä, jotta tosiaankin voisin olla irti arjesta. Ja niin myös kävi. Joulun jälkeen olen jo keräillyt kotoa joulukuusen ja koristeet talteen, mutta punaista väriä löytyy meiltä ympäri vuoden, lähinnä sen lämmön ja kodikkuuden vuoksi.

Tässä kuva, jonka lupasin valokranssista laittaa. Sen neulominen on helppoa ja nopeaa, samoin sitten se kasaamien, jonka vasta nyt sitten tänään tein. Siinä taisi mennä alle varttitunti lopulta,  kun vaan ryhdyin toimeen. Neulomiseen tietenkin enemmän.

Tässä on nyt kokeeksi pieni kullanvärinen rusetti, mutta ehkä jätän sen pois kuitenkin. Yleensä en näitä koristele. Kultaiset säikeet paperinarussa eivät tässä kuvassa näy, mutta luonnossa se on kyllä ihan kaunis. Olohuoneessa olevassa kranssissa on valkoista pelkästään, mutta kaunis on sekin. Pääsiäiseksi teen vihreän, ehkä keltaisenkin...

 

Kissa on aika poikki, sillä eilisen paukkeen jälkeen on tämä vanhaherra nukkunut koko päivän. Sen verran se pelkää ilotulituksia, että koko illan ja alkuyön kulki matalana, kyyryssä, valmiusasennossa. Tuskin nukkui ennen kuin kaikki pauke joskus aamuyöstä loppui.

 

 

Kiva, että arki palailee, minähän olen enemmän arjen, kuin juhlan ihminen!